|
Veikko
Vasama
SOPULI, LAMMAS JA PORO
Erkki
A. Kauhanen käsitteli 5.6.00 HS:n luontopalstalla tutkijoita ja
luonnonystäviä kiehtovaa tunturisopulin arvoitusta. Virikkeenä
lienee ollut TV 1:n 29.5. esittämä norjalaisdokumentti, jossa
tri Tarald Seldal esitteli tuloksia Hardangerviddan tunturiylängöllä
Etelä-Norjassa tehdyistä tutkimuksista. Vuoden 1988 massaesiintymisestä
ja sitä seuranneesta sopuleiden joukkokuolemasta alkaneen tutkimuksen
tämänhetkisiin tuloksiin kuuluu mm. teoria, jonka mukaan keskeinen
tekijä sopuleiden kannanvaihteluissa on ravintokasveissa esiintyvän
"puolustautumisaineen" pitoisuuden vaihtelu.
Suomalaistutkija
Heikki Henttonen kertoo Seldalin norjalaisten kollegoiden pahoitelleen
kiistanalaisten ideoiden esittämistä tosiasioina. Oltiinpa
uudesta teoriasta ja sen esittämisestä mitä mieltä
tahansa, televisiodokumentti oli kokonaisuudessaan mielenkiintoinen
ja ajatuksia herättävä.
Dokumentin
otsikko "Onko tunturi-Norjan luonto vaarassa?" viittaa ylilaidunnukseen.
Sopuli puolestaan on niitä tunturin alkuperäisfaunan lajeja,
joiden runsauteen ja kannanvaihteluun laidunnuksen on todettu vaikuttavan.
Vaikka ylilaidunnuksesta Hardangerviddan alueella vastaakin lammastalous,
otsikon kysymys on aiheellinen myös nykymuotoisen porotalouden
valtaamilla tunturialueilla Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.
Tri Seldalin
mukaan esimerkiksi sopuli-, lapinmyyrä- ja riekkokannat ovat merkittävästi
runsaammat laiduntamattomalla kuin laidunnetuilla alueilla. Kannanvaihtelun
tasaantuminen Hardangerviddan ylilaidunnetussa osassa muistuttaa tilannetta,
joka on vallinnut Kilpisjärven alueella 1990-luvun alusta lähtien.
Ehkäpä Henttonen tutkijaryhmineen odottaa sopulin massaesiintymistä
seudulla, missä se nykyoloissa ei ole lainkaan mahdollinen.
Norjalaistutkija
Tarald Seldalin mukaan laajamittainen laiduntaminen voi vaikuttaa haitallisesti
koko ravintoketjuun, jolloin monet tunturiluonnon tyypilliset lajit
kuten tunturipeura, riekko, naali ja tunturipöllö joutuvat
kärsimään. Hänen mielestään on aika pohtia,
miten Hardangerviddan tunturiluonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää.
6/2000
|