|
Veikko Vasama
NELJÄNNESVUOSISATA MAISEMIA ISOLLA KAMERALLA
Ostin
laakakoon Linhof Technikan HS:n ilmoituksen perusteella kesällä 1976.
Syksyn aikana opettelin käyttämään kameraa silloisen asuinpaikkani Oulun
lähiympäristössä. Ylösalaiseen etsinkuvaan, tarkentamiseen lupin avulla,
siirtoihin ja kallistuksiin tottui nopeasti, mutta laikuttoman kehitystuloksen
aikaansaaminen oli aluksi tuskan takana.
Seuraavan
vuoden helmikuussa varustauduimme Jorma Luhdan kanssa ensimmäiselle
"oikealle" limppukuvausretkelle Isolle Syötteelle ja Kuusamoon. Nykyisin
laskettelukeskuksena tunnettu Iso-Syöte ympäristöineen oli vielä täyttä
erämaata, joskin rakentajat katselivat aluetta jo sillä silmällä.
Isolla
kameralla tapahtuvan kuvaamisen hyötysuhde alkoi valjeta, kun iltapäivän
hikinen kiipeily tykkyisellä vaaralla tuotti vain kolme jalustanpaikkaa.
Uskoimme vahvasti, että laatu korvaa määrän eikä vaivalloinen ponnistelu
mene hukkaan.
Iltahämärissä
laskettelimme Pärjänjoen varteen, mistä löytyi karttaan merkitty kämppä,
itse asiassa hatara niittysauna. Yöstä tuli hyytävän kylmä. Katselin
aikani kuluksi hirrenraosta kiiluvia tähtiä; Jopi oli varustautunut
paremmalla makuupussilla ja väitti nukkuneensa hyvin.
Seuraavana
päivänä kuvasimme joen varressa pienellä avosuolla. Varustuksessa oli
suuria puutteita, esimerkiksi muutenkin turhan matala jalusta upposi
lumeen lähes kinopäätä myöten. Myöhemmin filminkehitys paljasti puurunkoisten
kasettien vuotaneen häikäisevässä kevättalven valossa.
Jopi hävisi
kesken kuvaustouhun. Katselin ihmeissäni ympärilleni, kunnes korkealta
puun latvasta kuului komento hiihtää latua Teerivaaran suuntaan. Tein
työtä käskettyä ja Jopi lonksutteli kuusseiskaa. Yhdestä mustavalkoisesta
kehkeytyi aikaa myöten Luontokuva-arkiston kestosuosikki.
Käytössämme
oli yksi ahkio, naruvetoinen tasamaalle tarkoitettu eteläpohjalainen
siankuljetusmalli. Paremmista ei vielä siihen aikaan ollut tietoa, huonommista
kylläkin. Sukset olivat molemmilla parasta mahdollista mallia: Heikkisen
verstaasta lähteneet Paltamolaiset.
Jatkoimme
retkeä Kuusamoon ja vietimme muutamia päiviä Savilammella ja Taivalkönkäällä.
Yöllistä hiihtoa Puikkosuon pistotien päästä Savilammelle säesti huuhkajan
kumea puhaltelu.
JK Skannerialan
suotuisa hinta- ja laatukehitys on tuonut ison kuvakoon skannerit tarvitsijoiden
ulottuville. Viime kuukaudet olen palauttanut entiselleen jo menetetyiksi
luulemiani 70-luvun laakadioja ja muistellut siinä sivussa vanhoja kuvausretkiä.
2/2002
|